Posliinien kasvuryhmä

Posliinit (Porcelains) tunnistaa valkeista kuorista ja kukkavarren sydänkiehkurasta. Latvaklooneja on runsaasti. Posliinit tuottavat yleensä vain 4-5 suurta kynttä. Posliinit ovat tunnettuja isoista raapeja, mutta näyttää siltä että posliinit ovat lauhkeimpien vyöhykkeiden kynsilaukkoja. Suomen horisontista katsoen lauhkea vyöhyke tarkoittaa Malmö/Riika-linjaa. Omalla tavallaan viljelijän taito mitataan posliinien suhteen Suomessa. 

Posliinien kanssa vaaditaan suurinta kärsivällisyyttä. Kannan tulee olla hyvä ja oloihimme sopiva ja hyvin kotoutettu. Istutuskynsien koolla on merkitystä mitä tulee esim. rokaleisiin ja marmoriineihin. Istutuskynsien kasvatus oikeaan kokoon voi viedä vuosia. Niiden painon tulee olla vähintään 15-18 grammaa. Sitten tarvitaan vielä hyvin aikaista kevättä ja pitkää lämmintä jaksoa huhti-toukokuussa. Jos taivaalta ei tule vettä niin sitten tarvitaan reilua kastelua joka tarkoittaa kymmentä litraa vettä viittä standardimittaista penkkimetriä (70 senttiä leveä kohopenkki jossa neljä kynttä rivissä 18 sentin rivivälillä) kohden viikossa. Jos kaikissa em. vaatimuksissa onnistutaan niin Suomessakin saadaan 90-grammaisia riihikuivia raapeja.

Posliineja kasvatettaessa lisäykseen käytettävien kynsien koolla siis näyttäisi olevan merkitystä enemmän kuin muilla kasvuryhmillä. Pohjoisissa olosuhteissa eli tässä tapauksessa Suomen eteläisimmillä alueilla näyttäisivät jotkut posliinit muuttavan kasvutapaansa. Kynsien lukumäärä kasvaa ja raapi muistuttaa enemmän marmoriineja ja rokaleita. Yhdysvalloissa vuoristo-olosuhteissa on havaittu sama ilmiö. Voidaan puhua rokaloituvista posliineista mutta termi ei ole välttämättä osuvin. Posliinit on yleensä DNA-tutkimuksissa voitu jakaa kahteen eri tyyppiin jo isoentsyymijaottelun pohjalta. Voitaisiinkin puhua ns. ”aidoista posliineista” ja ”kakkostyypin posliineista”. Kakkostyypin posliineille olisi ominaista kasvutavan muutos pohjoisissa olosuhteissa.

Posliinien allisiinipitoisuus on kaikkein korkein. Ne ovat isojen rokaleiden ohella keittiömestarin unelma. Isoja kynsiä on helppo käsitellä. Posliini-lajikkeet kuuluvat ilman muuta jokaisen harrastajan valikoimaan ja niissä on joidenkin mielestä todellakin ”sitä jotakin”. 

Tunnettuja ja Suomessakin hyvin kasvavia ykköstyypin posliinilajikkeita ovat Georgian Chrystal, Armenialainen, Barettas Sunshine, Music, Zemo. Balttialaisperäinen Ziemiai/Ziemai on kasvutavaltaan epävakaa mutta monella tavalla kasvattamisen arvoinen.